Muonion Apteekki

HISTORIA

Muonion apteekki on palvellut asiakkaitaan jo vuodesta 1929

Apteekkari Alvar E. Salovius perusti Muonioon ensimmäisen apteekin heinäkuussa 1929. Sitä ennen Muoniossa oli toiminut Kittilän apteekin haara-apteekki, kuten sivuapteekkia silloin nimitettiin.  Suomen Apteekkariliiton tietojen mukaan haara-apteekki perustettiin vuonna 1903. Salovius toimi apteekkarina evakkoon lähtöön saakka. Ensimmäinen apteekki sijaitsi 2,5 kilometrin päässä kirkolta valtamaantien varressa. Rakennus paloi Lapin sodassa.

Muonion apteekki perustettiin 15.7.1929. Ensimmäinen apteekkari Alvar Erland Salovius s. 16.9.1876 sai apteekkioikeuden Muonion apteekkiin 6.6.1929.

Muonion apteekin apteekkarit

6.6.1929 – 8.8.1945 Alvar Erland Salovius

9.8.1945 – 2.10.1957 Aune Marjatta Muotka

3.10.1957 – 3.11.1965 Antti Sakari Sipilä

4.11.1965 – 27.3.1974 Anna Johanna Elisabet Aalto

28.3.1974 – 10.11.1982 Raili Suoma Auramo

11.11.1982 – 10.1.1989 Marja Anneli Sikiö

11.1.1989 – 2.11.2000 Leena Sinikka Niemi

3.11.2000 – 22.3.2021 Helena Anneli Varis

23.3.2021 – Sanna Maarit Sainio

Muonion apteekin pitkän taipaleen aikana apteekki on toiminut useissa rakennuksissa. Lapin sodan jälkeen apteekki siirtyi Kihlankiin ja sieltä Ylimuonioon. 1948 apteekki palasi Muonion kirkonkylään kirkonmäelle ja on sen jälkeen muuttanut seitsemän kertaa, ollen nyt uudistuneissa ja valoisissa tiloissa ns. Erkin kulman liiketiloissa, osoitteessa Lahenrannantie 1.

Muonion apteekin alainen Enontekiön sivuapteekki avattiin 26.2.1990. 

Ensimmäisinä vuosikymmeninä Muonion apteekissa valmistettiin lääkkeitä, erilaisia peräpuikkoja, silmä- ja korvatippoja, mikstuuroita, linimenttejä, voiteita ja pulvereita. Vielä 1980-luvulla apteekissa valmistettiin erittäin vahvoja särky-, influenssa- sekä reumapulvereita. Vielä 2021 vuonna valmistimme erinäisiä voiteita, mutta uudistusten mukana valmistus on ulkoistettu.

Tekniikan kehitys on tuonut muutoksia apteekkityöhön. Digitalisaatio on mahdollistanut sähköiset reseptit. Sähköistä tiedonsiirtoa käytetään myös KELA:n ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Alan kehityksessä mukana pysymiseen hyödynnetään verkkokoulutuksia. Tietokoneet ovat tulleet morttelin ja pistillin tilalle farmasistin jokapäiväiseksi työkaluksi. Vielä 1970-luvulla farmaseutti ei saanut neuvoa asiakasta lääkehoidoissa. Tänä päivänä se on farmaseuttisen henkilökunnan tärkein tehtävä. Digitalisaation myötä apteekki kehittyy edelleen.